Kiinalaisen kalenterin vuosi vaihtui 24.1.2020, ja siirryimme Rotan tähtimerkin alle. Kiinalaisen uuden vuoden ajankohta länsimaisessa kalenterissa vaihtelee, sillä se perustuu kuukalenteriin. Juhlinta kestää perinteisesti peräti kaksi viikkoa, päättyen vuoden 15. päivänä vietettävään lyhtyjuhlaan.
Kyseessä on kiinalaisille vuoden merkittävin juhlasesonki, ja sitä vietään nykyisin ympäri maailmaa, myös Suomessa. Kansalaistorilla järjestettiin nyt jo perinteiseen tapaan Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhdessä isännöimä juhla lukuisine esiintyjineen.
Kiinalaiseen uuteen vuoteen kuuluu perinteitä kuten esi-isien muistaminen, koristelut ja ilotulitteet, rahalahjat sekä tietenkin runsaasti erilaisia perinteisiä ruokia.
Uuden vuoden ruokia ja symboliikkaa
Kiinassa juhlakauden, ja usein koko vuoden tärkein ateria on nián yè fàn eli uudenvuoden aaton jälleennäkemisen illallinen. Modernissa kaupungistuvassa kiinalaisyhteiskunnassa tämä on usein vuoden ainoa tilaisuus tavata laajempaa perhettä, koska töissä käydään kaukana kotiseuduilta.
Ruokalajeja on tarjolla paljon, ja ne myös vaihtelevat alueittain. Joitakin tyypillisiä:
- Enimmäisenä päivänä tarjoiltu vegetaarinen ruoka, buddhalaisuuden vaikutteena
- Yhdessä jaettu hot pot eli huǒguō
- Erikoisemmat lihavalmisteet kuten kiinalaiset makkarat
- Merenelävät kuten merimakkara ja hummeri
- Kala jota säästetään seuraavaan päivään, jotta sitä (ja onnea) riittää koko vuodeksi
- Dumplingit joita syödään etenkin keskiyöllä
Moniin ruokiin ja niiden tarjoilutapaan liittyy onnea tuottavaa symboliikkaa kuten onnennumeroita ja sanaleikkejä. Esimerkiksi makkararenkaat näyttävät kolikoilta ja ne tarjoillaan purjon kera. Purjon nimi suàn on sama kuin verbi (rahan) laskemiselle.
Yóu jiǎo-dumplingit puolestaan muistuttavat ulkomuodoltaan vanhanajan kulta- ja hopeaharkkoja, musta merilevä eli fǎ cài taas kuulostaa hyvinvoinnilta.
Mandariini joka nyt herkullisimmillaan myös Suomen kaupoissa, on tärkeä onnensymboli. Etenkin Etelä-Kiinassa jossa sen nimi muistuttaa sanaa onni.
Eräs uuden vuoden päättävän lyhtyjuhlan perinne on että nuoret naiset kätkevät yhteystietonsa mandariiniin ja asettavat sen virran vietäväksi. Mandariinin löytänyt mies voi sitten hedelmän happamasta tai makeasta mausta päätellä kannattaako soittaa perään.
Mandariineja ja mandariinipuita käytetään uuden vuoden aikaan koristeina ja niitä annetaan usein myös liikelahjoina.